Blogi

Tulin juuri Vox Polaris -kuoron TALVIPÄIVÄNSEISAUS -konsertista Kaupungintalolta. Ja talvipäivänseisaushan on juuri tänään – vuoden pimein päivä. Huomisesta alkaa pohjoisella pallonpuoliskollamme valo lisääntyä, vähän kerrassaan. Näin mennään talven läpi kohti kevättä. Ja tämä on vuoden viimeinen jamatar-postaus. Vox Polaris yllättää aina! Tämänkertainen joulukonsertti piti sisällään monia uusia, ainakin minulle ennenkuulemattomia lauluja. Niissä oli paljon lunta,

Tässä sitä taas ollaan: VIMMAN syksy on paketissa! Viimeiset harkat oli hurjat, kun käytiin kamikaze-tyyliin läpi neljä uutta laulua stemmoineen ja lisäksi aiempia minkä ehdittiin. Täytyy sanoa että siinä vauhdissa en paljon päässyt alttostemmoihin kiinni, mutta nyt on peli niidenkin osalta avattu. Laskujeni mukaan keväälle jäi vain yksi täysin iskemätön biisi, onneksi sitä ”hittiosastoa”. Kähärät

Marraskuu alkaa olla lopuillaan – miten koko syksy on mennä hujahtanut? No VIMMAN harkoissa tietenkin! Konserttiohjelmaa jyystetään kuin suossa kahlaten. Hidasta ja työlästä se on, mutta eteenpäin mennään. Puherooleihinkin löytyi esittäjät. Draamakohtauksia aletaan harjoitella tammikuussa laulujen lomassa. Eli ihan kohta! Uudet paidat saatiin tiistaina. Niitä on mukavasti montaa väriä, kuoro tulee olemaan ilo silmälle –

YLE kertoi, että levytysstudio Finnvox Helsingin Pitäjänmäellä täyttää 60 vuotta. Siellä ovat suunnilleen kaikki alan tähdet vuosikymmenten kuluessa äänittäneet hittejään. Ja tuossa legendaarisessa paikassa meitsinkin laulelmat purkitettiin keväällä 1971. Olle Wiberg oli tehnyt sovitukset ja sain valita, haluanko laulaa bändin kanssa livenä vai valmiiksi soitettujen taustojen päälle. No livenä totta kai! Elävässä kontaktissa soittajiin .

Syysloma hujahti ”mummikeikalla” Tampereella. VIMMA-asiat jäivät sivuun, mutta viikon varrella kuuntelin sentään kertaalleen stemmat ja Jaanan äänitykset Härkösen –Kähärän lauluista. Anna-Mari Kähärähän on Kuopion Musiikkilukion kasvatteja, ”oman kylän likkoja” siis. Ja kirjailija-näyttelijä Anna-Leena Härkönen on hänelle oivallinen pari laulutekstien tekijänä. Nämä Kähärät ovat kyllä aikamoisen ”kiharia” opetella, koska ne ovat meille uppo-outoja eivätkä myöskään sävellyksinä

Viikko sitten perjantaina Kuopion kaupunginorkesteri piti uudenlaisen konsertin, johon yhdistyi etnomusiikkia eri maista. Menin Musapirtille suurin odotuksin. Yllättäen pisimmän korren veti minua vähiten innostava musiikinlaji eli espanjalainen zarzuela-operetti. Laulajatar veti osuutensa operettidiivan roolissaan upeasti, korkealta ja kovaa. Argentiinalainen tangolaulaja sen sijaan hämmensi ilmestymällä lavalle revityissä farkuissa ja liian pienessä puvuntakissa. Tuli myös selväksi, että sinfoniabändi