Blogi

Syksyllä kirjoitin Pepe Willbergistä tehdystä dokkarista – nyt tuli taas Pepestä asiaa, kun olin häntä kuulemassa Kaupungintalolla. Sunnuntain konsertissa lauloivat ”poppipoika” (hänen oma ilmaisunsa!) Willberg ja klassinen sopraano Eilamaria Leskinen pianisti Anu Kososen säestyksellä. Sopraanon kevyiden alkunumeroiden jälkeen astui päätähti lavalle ja tarjoili meille 12 laulua ohjelmistostaan. Ja se ääni!! Niin kaunis väri ja upea

Vox Polaris -kuoro konsertoi eilen ja lauantaina Tuomiokirkossa – ja minusta tämä konsertti oli heidän parhaansa ikinä. Nuo ihanat äänet! Nykysäveltäjien talvilaulujen kooste ihastutti ja hämmästytti: En ole koskaan ennen nähnyt vaihtuvia värivaloja kirkon tilaisuuksissa, enkä myöskään ole kuullut ämyreistä äänitehosteita! Mutta nämä hienot jutut ovat vain ulkoisia seikkoja. Itse pääasia, laulut ja niiden esittäminen

Viime VIMMA-treeneissä yksi kuorolainen kysyi. kenelle Meri -laulu oikeastaan lauletaan. Siinähän ei puhutella ketään, rannalla olija vain kuvailee tyyntä merta auringonlaskun aikaan. Mutta yleisöesityksessä ”tääll’ yksinäni laulelen” -meininki ei kelpaa. No, mehän tietenkin laulamme kuulijoillemme. Samalla voimme kuvitella seisovamme tyynellä rannalla nauttien maisemasta. Katseen voi tähdätä horisonttiin – eli valo- ja äänikoppiin salin perällä, teatterissa

Olen viime päivät lukenut nautinnolla musiikkitoimittaja Jake Nymanin muistelmia radiovuosiltaan. Vanhana radiolaisena (Äänilevystö 1967-71) saan kirjasta paljon ”ekstraa”, muistoja ryöppyää mieleen. Levystöstä Unioninkadun talosta pääsi Fabbarin puolelle ja studioihin Sävelradion tilojen ja sokkelokäytävien kautta. Varsinaisen työni (uusien levyjen kortistointi) ohessa pääsin toisinaan itsekin studioon tekemään musiikkipakinoita vaihtelevista aiheista. Se oli hauskaa ja jännittävää – erityisen

Vuosi vaihtui ja VIMMA-treenit jatkuvat taas. Urakoin joululomalla kabaree-prujun kahdesti läpi, vaikka vähän kehtuutti. Mutta kyllä kannatti, sillä ahkeroinnin ansiosta lauloin kevään aloitusharkoissa ulkoa koko setin. Puheosuudet luettiin myös, samalla arvioiden jutun kokonaiskestoa. Koreografi-Seremoniamestarimme Harriet Jeffery oli myös paikalla ja luki ja lauloi osuutensa. Tästä alkaa loppukiri, valmistautuminen siihen että tämä show toden totta esitetään

Tarkistin asian – ja kyllä, olen aiemminkin käyttänyt blogissani otsikkoa ”Joulun odotuksessa”. Siispä tämä on ”osa 2”. Se aiempi oli joulukuussa 2010. Viime torstaina vietettiin Musiikkikeskuksella Ludwig van Beethovenin 9. sinfonian 200-vuotisjuhlaa. Tupa oli laitojaan myöten täynnä – myös ”piippuhylly”, jonne sain paikan viikkoa ennen konserttia. Pilettiä ostaessa harmittelin, mutta sieltä ylhäältä näki ja kuuli