Näin eilen Kuvakukossa dokkarin Pepe Willbergistä. Suomen pop-tenorien ykkönen ei ole koskaan tehnyt itseään tykö, mikä ilmenee elokuvastakin hyvin. Vaatimaton ja symppis Pepe viljelee itseironiaa, jonka pohjalta voi ehkä myös aistia pettymystä siihen, miten v. 1962 alkanut ura on kulkenut. On uskomatonta että laulaja, jonka taidot tunnetaan ja tunnustetaan, sai ensimmäisen kultalevynsä vasta v. 2014
Älykännykän omistaville internet on arkirutiinia. Mutta kun meikäläinen menee nettiin, pistän ensin reitittimen päälle ja avaan tietokoneen. Sitten avaan selaimen, jolla pääsen seilaamaan netissä. Jos vaikka haluan harjoitella stemmoja laulamalla duettoa Jaanan kanssa, klikkaan linkkiä joka vie minut VIMMAN kabaree-aineiston luo. Aika monivaiheista siis… En surffaa netissä ”siitä silkasta ilosta”, vaan teen nuo yllämainitut manööverit
Yli 10 vuotta sitten postasin tähän blogiini otsikolla Miksi laulan. (Päiväys 9.11.2013.) Olisikohan aika päivittää ajatukseni tästä? Niin… Historiani on tietenkin se minkä silloin kerroin. Mutta miksi vieläkin laulan? Tottumuksesta. Koska edelleen pidän siitä. Koska koen yhä oppivani siitä jotain uutta. Mutta uutena tekijänä on nyt myös tämä: Laulan samasta syystä kuin käyn kuntosalilla. Siis
Katsoin Kuopion kaupunginteatterin uuden musikaalin Veriveljet. Tai siis, eihän musikaali sinänsä ole ”uusi” – näin sen ammoin Lontoossa ja se iski lujaa jo silloin. Nyt se on vihdoin saatu tänne meillekin, bravo! Ja sanonpahan taas kerran, että Kuopion teatterissa on loistavat lauluvoimat. Näyttelijöiden lauluosuuksia oli nautinto seurata, kuten myös itse tarinaa, joka ei ole sitä
Vaikka sää on vielä suorastaan hellelukemissa (torilla tänään+26 astetta), tunnen syksyn tulleen. Sen merkkinä kaikenlaiset aktiviteetit alkavat taas: Viime lauantaina – ei sunnuntaina, kuten viime postauksessa kirjoitin – oli Kuopion seudun kuorolaulajille Estill-koulutusta ravintola Albatrossissa. Meidän Jaanamme eli ”Maestra Turunen” veti reilun kaksituntisen varmoin ja samalla rennoin ottein. Estill-metodiin joskus vähän tutustuneille (kuten meitsi) siinä
Hei taas! Kesä meni – ja varmana syksyn merkkinä VIMMA-kuoron treenit alkoivat eilen. Aika monta uutta naamaa näkyi joukossamme, ja ”paluumuuttajia” myös. Tervetuloa kaikille! Kabaree siis kaivettiin naftaliinista neljän vuoden takaa. Osalle meistä näiden laulujen harjoittelu on mieleen palauttelua, toisille ihka uutta. Ei se helppoa meille kanta-kabareelaisillekaan ole. Paljon on painunut unhoon, aika lailla nollilta
Viimeisimmät kommentit