Laulua – ja soittoakin

Missasin kesällä Puolustusvoimien suuren ulkoilmakonsertin satamassa. Nytpä en päästänytkään ohi Varuskuntasoittokunnan sunnuntaista ”Jukebox”-konserttia Musapirtillä. Se oli aivan huikea! Tykkään messinkimusiikista, ja näillä oli lisäksi myös puupuhaltimet, jouset ja kitaratkin. Ja mitä solisteja!! Upeaäänisiä nuoria miehiä ja yksi nainenkin. Ohjelma oli rakennettu yleisöltä kootuista toiveista – siis jukeboksi tosiaan.

Lauluja tuli laidasta laitaan Ultra Brasta Egotrippiin, ZZ Topista Conchita Wurstiin. Hienot sovitukset, mainioita soitinsooloja ja hauskoja ”koreografioita”: ne jotka eivät sillä hetkellä soittaneet, heiluttivat ja kieputtivat instrumenttejaan tai heiluivat muuten vain laulun tahdissa. Musiikki eli täysillä sekä lavalla että katsomossa. Bändin kundit ja kimmat ovat vuosittain vaihtuvia asevelvollisia, mutta bändi itse pysyy ja jatkaa toimintaansa jykevästi. On muuten parasta peeärrää armeijalle…

VIMMAN ekat kabareestemmat (5 laulua) on nyt netissä. Siitä sitten vain treenaamaan! Eläkeläisen kiireiltäni ehdin vasta kertaalleen stemmojen pariin, mutta sekin jo auttoi tiistaiharkoissa. Meillä on edessä niin valtava kakku että parempi kun ei mieti sitä yhtään, keskittyy vain tämänhetkiseen. Tässä ekassa pumpsissa sattuu olemaan kolme laulua, joissa puhutaan yöstä ja/tai unosille menemisestä. Onneksi ne eivät ole showssa peräkkäin, sillä muutenhan katsojat saattaisivat nukahtaa… Käsiksessä tämä on kyllä huomioitu siten, että hempeimmällä hetkellä Seremoniamestari komentaa yleisöä pysymään hereillä. Heh-heh!

Jätin kansalaisopiston poplauluryhmän ja karaoken ja vaihdoin ne Retrotytöt-ryhmään. Siellä lauletaan ikivihreitä, juuri niitä joita osaan paljolti ulkoa. Alkufiilikset on hyvät sekä opettajan että ryhmän suhteen. Laulutoiveita saa esittää ja meitsi aikoo yrittää hivuttaa vanhoja jazz-standardeja mukaan. Lähiviikot näyttävät mitä kukin porukassa suosii. Odotan yllätyslöytöjä, harvinaisempia helmiä, pliis ei niitä kaikkein tuikitutuimpia.

Tämän kirjoitti jamatar 4.9.2019

 

Rytmiikka on kehollinen juttu

Yllä siteeratun ja paljon muuta opimme viime lauantaina 24.8. Merzi Rajalan mainiolla rytmiikkakurssilla Jynkän koululla. Meitä oli reippaasti toistasataa osallistujaa useista eri kuoroista – eniten VIMMASTA, me kun olemme muutenkin pääluvulta suurin kuoro näillä main. Saimme hauskaa, havainnollista ja toiminnallista opetusta siitä mitä kaikkea rytmi-käsitteeseen liittyy (tahtilajit, tempo, pulssi, kestot, tauot, aksentit…) ja miten rytmiaparaattia kuorossa hallitaan. Askellettiin down-UP-down-UP ja taputettiin eri iskuille ja iskujen väleihin (off-beat) ja laulaa luikauteltiin afrikkalaisia laulunpätkiä yhteistä pulssia tavoitellen. Ei ihan yksinkertaista kuorossa, saati yli satahenkisessä!

Kurssista jäi jättihyvät vibat, ja niissä tunnelmissa VIMMA kokoontui toisiin syksyn tiistaitreeneihinsä. Uutuutena on stemmikset treenin alussa, ei enää lopussa. Erillinen tekniikkatunti jää toistaiseksi pois, kaiketi koska tarvitsemme kaiken käytettävissä olevan ajan juhlaohjelmamme valmistamiseen. Työstettiin edelleen viittä ensiksi jaettua laulua. Minua, joka opin korvakuulolta, tämä alkuvaihe koettelee. Melodioita olisi helpompi laulaa, sillä ne kulkevat suht johdonmukaisesti ja ennalta-arvattavasti. Me altot kuitenkin harvemmin laulamme melodiaa. Stemmoissa on yllätyskulkuja, siksi ne ovat konstikkaampia painaa mieleen. Ja siksi huokailen odotellessani stemmojen tuloa nettiin. Siitä eteenpäin oppiminen onkin omasta ahkeruudesta kiinni.

Rytmiikka on todellakin kehollinen juttu – tämän koin jo pikku ipanana kattilankansia paukutellessani keittiön lattialla. Koko olemus tärähteli makeasti iskujen voimasta. Minä halusin rumpaliksi! Mutta eihän tytöt rumpuja soittaneet… hyvä jos edes kitaraa. Pianotuntini loppuivat lyhyeen nuivan opettajan ”ansiosta”, eikä minusta koskaan tullut muusikkoa. Onneksi on Maestra jossa saa LAULAA! Klubin jäsenenä saan harrastaa ja harjoittaa musiikkia ja avartaa mieltymyksiäni. On hyvä laulaa muutakin kuin mistä tykkää, niin oppii kuuntelemaan ja ehkä ymmärtämäänkin itselle vieraampia genrejä. Mutta yksi ei muutu: viehtymykseni rytmeihin ja se syke minkä rytmit kehossani aikaansaavat. Merzin rytmikurssikin oli yhä juhlaa. Kiitos Merzi ja kurssin järjestänyt Sulasolin Pohjois-Savon piiri!

Tämän kirjoitti jamatar 28.8.2019

 

Estill World Voice Symposium 2019 Lontoossa – Ensimmäinen päivä

Osallistuin kolmipäiväiseen Estill World Voice Symposiumiin Lontoossa 9.-11.8.2019. Sain sitä varten Suomen Laulupedagogit ry:ltä apurahan (lämmin kiitos yhdistyksen hallitukselle!), minkä vastineeksi lupasin kirjoittaa blogipostauksen symposiumista ja sen annista.

Kolmen päivän luennoista tulee tiivistettynäkin pitkä artikkeli. Lukemisen helpottamiseksi kirjoitan jokaisesta päivästä yhden artikkelin ja kirjoitan kunkin luennon oman alaotsikon alle kronologisessa järjestyksessä. Näin sieltä voi selata kiinnostavimmat tarkemmin luettavaksi. Kommentointi on sallittua ja keskustelu jopa toivottavaa korjausehdotuksineen ja lisäkysymyksineen.

Tarkempi ohjelma

Living The Dream: Estill Every Semester – Unelma todeksi: Estilliä joka lukukaudella

  • Steven Chicurel-Stein, DMA, Director, Professor of Theatre/ Musical Theatre, Voice Specialist
  • Department of Theatre, University of Central Florida, Orlando, FL, USA, EMCI-SD-ATP

Keski-Floridan yliopistossa on tehty yli vuosikymmenen projekti, jonka aikana Estill Voice Training on otettu osaksi opiskelijoiden opintosuunnitelmaa. Yliopisto on Estill Affiliate -oppilaitos, mikä tarkoittaa sitä, että vähintään kaksi opettajista on sertifioituja Estill-opettajia ja että ainakin toinen heistä on Estill-kurssiohjaaja.

Yliopiston musiikkiteatterin koulutusohjelmassa Estill Level One ja -Two -kurssit opiskellaan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Yliopisto painottaa tervettä äänenkäyttöä, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että oppilaiden äänihuulten kunto tarkistetaan tähystyksin säännöllisesti ja niiden välillä oppilailla on mahdollisuus teettää lisätutkimuksia pienin kustannuksin.

Estill-koulutus toteutetaan 14 viikon jaksoissa, joihin sisältyy opetusta 14 tuntia 12-16 hengen ryhmissä. Lisäksi nämä ammattioppilaat saavat laulunopetusta paritunneilla 60 min viikossa ja 60 min repertuaariharjoittelua musiikkivalmentajan johdolla. Yliopistossa työskentelee kolme laulunopettajaa, joilla on 65 oppilasta. Yksityistuntien toteuttaminen on näillä resursseilla mahdotonta, mutta luennoitsijan mukaan ryhmäkoulutuksesta on pitkäaikaisia hyviä kokemuksia, sillä opiskelijat oppivat myös toisiltaan. Lisäksi musiikkiteatterin laitos tekee yhteistyötä jazzmusiikin osaston kanssa.

Understanding Consequences: Cognitive Science for Singers – Seurausten ymmärtäminen: kognitiivistä tiedettä laulajille

  • Claire McLeod, Assistant Professor, Voice Department, Berklee College of Music, Boston, USA, EMT

Luento keskittyi syy-seurauspäättelyn vaikutuksiin laulun oppimisessa ja -opettamisessa. Lähtökohtana on se, että ihminen perustaa kaiken aiempaan tietoon, joka nousee hänen teoistaan, kokemuksistaan, niiden valikoivaan havainnointiin, tehokkuuteen, merkitykseen ja tuttuuteen. Ihmisellä on taipumus yksinkertaistaa asioita ymmärtääkseen niitä paremmin. Ymmärtäminen on kuitenkin hankalaa, sillä edellä mainituista asioista nouseva tieto saattaa olla liian itsestään selvää tai liian abstraktia, syiden tai muuttujien hahmottaminen voi olla vaikeaa, vuorovaikutus syiden ja seurausten välillä voi olla epäselvää sekä vaikutusten tavat, samanaikaisuus ja tasot vaikeasti hallittavia.

Mitä tämä tarkoittaa äänentoiminnan ymmärtämisen kannalta? Ihmiset ymmärtävät asiat oman taustansa kautta. Niinpä he saattavat ”selittää” itsellensä asiat hyvinkin erilaisin tavoin. Siihen voivat vaikuttaa myös monet piilevät oletukset, joista he eivät itsekään ole tietoisia. Mitä oletuksia oppilailla onkaan? Miten päätetään, kuinka pitkälle kulloinkin oppilaalle kannattaa selittää?

Tiedon ja ymmärtämisen kartoittamiseen voidaan käyttää seuraavaa nelikenttää:

Oppilaina ja opettajina meidän kannattaa olla tietoisia syy-seurausten monimuotoisuudesta ja nostaa esiin oletuksia. Opettaminen ei ole kertomista. Siksi on hyödyllisempää johdatella oppilaat kokemaan itse ja käyttää reflektointia osana oppimisprosessia.

” Tieto ei nouse yksinkertaisesti kokemuksesta. Se syntyy ennemmin vuorovaikutuksesta, jota tapahtuu ongelmanratkaisun aikana, kokemusten välillä ja tämänhetkisessä ymmärryksessämme.”

Strike & Posner

The Modern Vocal Jury: Implementing Estill as an Educational Standard of Vocal Mastery – Moderni äänen arviointi: Estillin soveltaminen äänenkäytön koulutuksen mittarina

  • Kelly Burge, BA, Professor of Voice, St. Mary’s College, Moraga, California, USA, EMCI-C

Tämä luento keskittyi arviointiin ja lautakuntatyöskentelyyn. Laulamisen arvioinnin mittarit ovat haastavia. Oppilaan kehittymisen arviointi yleismittareiden perusteella ei aina kerro sitä, miten oppilas on kullakin kaudella kehittynyt. St. Maryn Collegessa on siirrytty arvioimaan seuraavin perustein:

  • 1. osioon kuuluvat oppilaan itse valitsemat viisi Estill-äänikuviota, joista hän kokee hyötyvänsä omassa laulamisessaan. Tämä osio arvioidaan puhtaasti Estill-kuvioiden toteuttamisen perusteella.
  • 2. osio koostuu em. kuvioiden käyttämisestä musiikissa ts. lauluissa.
  • 3. osio arvioi yleistä muusikkoutta; musiikkityylien tuntemista, esityskäytäntöjen hallitsemista, tulkintaa ja esiintymistä.

Luennoitsija muistutti Harward Business Schoolin sanoin: Mitä mittaat, sitä saat.

Flipped Learning in Voice Pedagogy – Käänteinen oppiminen laulupedagogiikassa

  • Jaana Turunen, MM, kuoronjohtaja, laulunopettaja, Kuopio, Finland, EMT

Tämä luento kartoitti käänteisen oppimisen taustaa, perusteita ja tutkimuksia sekä käänteisen oppimisen soveltamista laulupedagogiikkaan. Käänteinen oppiminen pohjautuu sosiokonstruktiiviseen oppimisnäkemykseen, joka korostaa oppimista sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Käänteinen opetus on metodi, jossa kotitehtävät tehdään tunnilla opettajan avulla ja uusien asioiden oppiminen tehdään itsenäisesti ennen tuntia esimerkiksi videoiden välityksellä. Käänteinen oppiminen muuttaa opettajan roolia tiedon antajasta oppimisen mahdollistajaksi ja kehittää oppilaan motivoitumista ja itseohjautuvaisuutta.

Käänteisen oppimisen soveltaminen laulupedagogiikkaan edellyttää ryhmäkoulutusta vuorovaikutuksen ja vertaisoppimisen mahdollistajana. Digitaaliset oppimateriaalit ovat luonteva osa käänteistä oppimista. Käänteisen opetuksen metodeja on kuitenkin kokeilu ja tutkittu laulukoulutuksessa vielä niin vähän, ettei niistä ole luotettavaa tietoa saatavissa. Kouluissa ja yliopistoissa käänteinen oppiminen on parantanut oppimistuloksia jopa 85 %. Silti se ei sovellu kaikkeen ja kaikille.

Käänteisen oppimisen hankaluutena nähdään se, että opetuksen valmistaminen on opettajalle työläämpää. Valmista käänteiseen opetukseen soveltuvaa oppimateriaalia laulamisessa ei ole olemassa. Silti käänteinen oppiminen avaa kehitysmahdollisuuksia laulukoulutukseen ja sitä kannattaisi testata ja tutkia.

Affiliate Feature: Embedding the Full Level 1 & 2 Curriculum as a Core Component of Singing and Spoken Voice Training for First Year Undergratuate Actors Within University Setting – Kumppanuus: Level 1 & 2 -kurssien liittäminen laulu- ja puheäänen koulutuksen ydinosaksi näyttelijän perustutkintoon yliopistossa

  • Gemma Boden, BA (Hons), Senior Vocal Lead Lecturer, Northampton University, Northampton, UK, EMT
  • Charlotte Xerri, Voice Your Potential, UK, EMCI-TP

Northamptonin yliopistossa Estill Level One ja -Two -kurssien sisällöt on otettu osaksi opetussuunnitelmaa. Koska opettajalla ei ole Estill-kurssiohjaajan pätevyyttä, opetuksen tukena (valvojana) on ollut Estill-kurssiohjaaja. Näin oppilaat ovat saaneet todistukset suoritetuista Estill-kursseista. Kokemukset yhteistyöstä ovat olleet hyviä molemmin puolin; valvonta on toiminut hyvänä valmennuksena opettamiseen.

Voiceprint Insight – Näkemyksiä Voiceprintistä

  • Kimberly Steinhauer, Ph.D., President of Estill Voice International, Voice Consultant, Pittsburgh, PA, USA
  • Kimberly McInnis, BM, Entertainment Director, Howl at the Moon, PA, USA, EMT

Edellisen symposiumin jälkeen Voiceprint-äänimallit on nauhoitettu uudelleen. Niitä saatiin kymmeneltä Estill Mentor & Course Instructorilta ja kahdelta Estill Master Trainerilta. Äänimalleissa oli paljon eroja niin äänityksen laadun vuoksi kuin toteutuksen vuoksi. Symposiumin osallistujille esiteltiin malleja erilaisista ääninäytteistä ja niiden voiceprint tuloksista. Osoittautui, että niiden arviointi on todella hankalaa eikä kuulokuva vastannut aina spektogrammin kuvaa.

Estill Etudes: Musical exercises to practice each EVT figure options – Estill-etydit: Musiikkiharjoituksia EVT äänikuvioiden harjoitteluun

  • Alejandro Saorin Martinez, Centro Studi Estill, Italy, EMCI-TP
  • Mary McDonald Klimek, MM, MS-CCC/SLP; Vice president of Estill Voice International, Voice Consultant, Belfast, ME, USA, EMCI-SD-ATP

Alejandro Saorin Martinez esitteli tekemiään ja Estill Internationalin julkaisemia musiikillisia harjoituksia, joiden avulla voi harjoitella Estill-äänikuvioita.

Style, Physicality & Estill Oh My – Tyyli, fyysisyys & Estill

  • Tara Snyder, MFA, Associate Professor, Musical Theatre Voice Specialist, Department of Theatre, University of Central Florida, Orlando, FL, USA, EMCI
  • Sheri Sanders, Founder/Owner, Rock the Audition.com New York, NY, USA

Broadwaylla pyörii koko ajan yli 50 eri musikaalia. Musikaalit edustavat eri tyylejä. Esitelmöitsijät pitävät tekniikkaa ja tyyliä saman asian kahtena eri puolena; tekniikka auttaa tyylin toteuttamisessa ja toisin päin. Esitelmässä käytiin läpi musikaalityylien kehittymistä eri vuosikymmenien aikana: musikaalien musiikkityylejä ovat mm. motown, rock, pop, disco, r&b, hiphop, rap, punk, country jne.

Musiikkiteatteri sisältää kaikkia tyylejä ja laulajien on tunnettava ne. Lisäksi on osattava yhdistää musiikki ja esittäminen kunkin aikakauden kontekstiin: sosioekonomiseen todellisuuteen ja musiikin kehittymiseen. Musiikkiteatterin puolelta näyttelijälaulajat saavat emotionaalista ohjausta, ei äänenkäytön ohjausta. Siihen EVT tuo konkreettista apua.

Panel Discussion: Estill Education – Paneelikeskustelu: Estill koulutus

  • Edellä mainitut koulutusaiheisten luentojen pitäjät sekä
  • Valerie Accetta, MFA, Head of Musical Theatre, University of Alabama at Birmingham, Department of Theatre, AL, USA, EMCI
  • James Grimsey, MA, Creative Director, Arts1 School of Performance, Milton Keynes, UK, EMCI-C
  • Jeremy Mossman, MM, Assistant Professor of Music Theatre, Carthage College, Kenosha, WI, USA

Panelistit esittelivät, kuinka he käyttävät Estill Voice Trainingiä työssään. Isoin haaste on kommunikointi muiden, Estilliin perehtymättömien opettajien kanssa, sillä ääntä katsotaan niin eri tavoin. Avoin ja kunnioittava keskustelu koettiin hyväksi tässäkin; Estilliin perehtymättömien opettajien kutsuminen seuraamaan harjoituksia tms. avasi hyviä keskusteluja ja edesauttoi yhteistyön sujuvuutta. Panelistit myös pohtivat, pitäisikö heidän valmistaa oppilaitaan kertomalla myös muista äänenkäytön malleista, joita he todennäköisesti kohtaavat myöhemmin työelämässä tai jatko-opinnoissa.

The Estill Adventure: Fun with Figures for Beginners – Estill-seikkailu: hauskaa oppimista aloittajien Estill-kuvioiden kanssa

  • Esther Spadaro, The Mon Valley Performing Arts Academy, California, PA, USA, EMT
  • Luke Steinhauer, BFA, Voice Teacher, Krowne Vocal School NYC, NY, USA, EMT

Esther Spadaro ja Luke Steinhauer esittelivät Estill for Beginners -julkaisun käyttöä lasten äänenkäytön ohjauksessa.

Lue raportti toisesta päivästä täältä.

Kesä meni – VIMMA tuli!

Maestran kesätauko on iloisesti ohi ja taas mennään! Eilen tiistaina 20.8. VIMMAN porukka kokoontui tutuksi tulleeseen osoitteeseen Jynkän koululle aloittamaan kabaree-ohjelmamme harjoituksia. Oli mieluisaa nähdä vanhoja naamoja ja uusiakin – ja jokunen ”paluumuuttaja” myös.

Jaana antoi alkuun perustietoa: 10-vuotisjuhlaesityksemme nimi tulee olemaan BERLIINI, PARIISI, NEW YORK niiden kolmen kaupungin mukaan, joihin shown musiikki ja tarina ankkuroituvat. Laulutehtävien lisäksi rooleja on useita, keskeisimpänä Seremoniamestari, johon pestataan ammattilainen Harriet Jeffery. Hän myös tekee kuorolle koreografiat ja harjoituttaa tanssiosuudet. Neljän hengen bändi hoitaa säestykset ja muun soitannan. Bändi on kuulemma hyvin jazz-orientoitunut, mikä on meidän kannaltamme puhdasta plussaa.

Ensimmäinen laulunivaska saatiin ja aloitettiin ”Rilluttelulaulusta”, joka itse asiassa on shown päätösnumero. Viidestä kipaleesta neljää ehdittiin vähän maistella – ei paha, kun ottaa huomioon että näin ekalla treenikerralla kului aikaa yleiseen infoamiseen.

Ja mitkä on fiilikset lähtöviivalla? Jo pelkästään  nuotteja vilkaisemalla tiedän, että tuskien taivalta on taas tiedossa… minulle siis. Paljon ylennys- ja alennusmerkkejä, mikä tarkoittaa hankalia sävelkulkuja… minulle siis. Mutta on tästä risukosta menty läpi ennenkin. Kabaree-pruju on innostava ja kunnianhimoisempi kuin mikään aiemmin tekemämme. Ja aikaa kevääseen on riittävästi – paras uskoa ja luottaa.

Kuten näkyy, Maestran nettisivujen ulkoasu on uudistunut. Mitäs tykkäätte? Kai näitä täytyy aika ajoin muodistaa, että raikkaus säilyy. Mutta jamatar se vain bloggaa vanhaan malliin… Jotain pysyvääkin on sentään hyvä olla?

Tämän kirjoitti jamatar 21.8.2019

Komea päätös kevätkaudelle

Kevätkautemme päättyi tänään komeasti Pohjois-Savon Kulttuurirahaston apurahajuhlaan Kaupungintalolla. VIMMA-kuoro sai 5000 euron apurahan 10-vuotiskonserttimme valmistamiseen. Hurraa ja eläköön!! Esiinnyimme mustissamme, naisilla Ritva Liisa Pohjalaisen korut kaulassa. Esitimme kahtena settinä kuusi laulua aiemmista ohjelmistamme – ja tuskin olen väärässä, kun sanon että lauloimme skarpimmin ja antaumuksellisemmin kuin koskaan. Ainakin minun korvaani äänet soivat puhtaasti ja tasapainoisesti. Ja oli ihana laulaa!

Apurahoja jaettiin valtava määrä – en tohdi edes arvioida kuinka iso summa kaiken kaikkiaan. Tieteen ja taiteen tekijöitä tuettiin tuntuvasti. Kun en ole ennen osallistunut tällaiseen tilaisuuteen, olin todella vaikuttunut. VIMMAN stipendin pokkasi yhdistyksemme puhis Pertti Sormunen. Ja lopuksi laulettiin seisaaltaan Savolaisten laulu.

Tilaisuus oli juhlava mutta ei jäykkä, mitä ennalta vähän pelkäsin. Pukukoodi oli vapaa (paitsi meillä!) eikä pönötystä ilmennyt. Kyllä VIMMAN nyt kelpaa käydä täysillä kabaree-ohjelman suunnitteluun, kun on tuohta toteutukseen.

Sunnuntaina tulen samaiseen saliin vielä kuuntelemaan Vox Polarisin konsertin. Sitten sekä blogi että minä siirrymme kesämoodiin. Syksyllä tavataan taas – Jynkän koulullako vai muualla, saapas näkee…

Antoisaa, lauluisaa ja mielellään myös sopivan aurinkoista kesää kaikille!

Tämän kirjoitti jamatar 9.5.2019

 

Melkein kesä!

Lähes kesähelteet tulivat jo nyt – ja saman tien hiirenkorvat koivuihin. Nuo pienet nuppuset saavat minut aina hassuksi ilosta. Hennonvihreinä sinitaivasta vasten ne ovat sykähdyttävä näky.

Maestran 10-vuotislaulajaiset vietettiin eilen Kaupungintalolla ja juhla oli odotetusti lämminhenkinen. Väkeä sali täynnä kuten tapanamme on, ja VIMMA hoiti osuutensa mallikkaasti. Lempparibiisini Jos mun tuttuni tulisi sai väkevän loppuhuipennuksen, kuten sovittu oli. Kaisa Korhosen alkuperäisesitys on railakas jenkka, meidän versio tunteikkaampi. Kumpi parempi? Molemmat ok.

Laulujen välillä Jaana kertoili Lauluklubi Maestran vaiheista screenille heijastettujen kuvien kera. Siellä näkyi tämän blogin eka postauskin! Onhan näitä tullut värkätyksi, pitempään kuin alussa olisin ikinä arvannut. Mitäs, kun on kiva aihe niin kivahan siitä on postailla.

Yllätysnumerona Maestran tähtioppilas Ella esitti taidolla ja tunteella kaksi laulua ja kiitti koskettavin sanoin opettajiaan Jaanaa ja Teijaa. Ellalla oli myös suuri uutinen: Hän lähtee opiskelemaan musiikkia Berliiniin! Mukaansa hän saa meidän maestralaisten onnentoivotukset.

Ja yllätykset jatkuivat: Teija lauloi argentiinalaisen tangon, Carlos Gardelin Por una cabeza. Upeaa! Teija ja Jaana esittivät myös dueton, samoin Jaana ja Ella. Viimemainitussa Ella oli ”Beyoncé” ja Jaana ”Andrea Bocelli”. Katsomo räjähti suosionosoituksiin, syystäkin.

Juhlan yhteislaulut olivat suvisen sään kunniaksi kevät-kesäaiheisia. Anttilan keväthuumauksen kohdalla ehdin jo pelätä, että noinkohan se yksi säkeistö taas puuttuu ja sotkee sävelet (kuten on käynyt kahdesti) – mutta ei, nyt sujui nätisti. Ja väki lauloi antaumuksella, kuten aina.

Karonkka vietettiin ravintola Skillassa. Oli hyvät pöperöt (välimerellinen buffet) ja vapautunut tunnelma. Hyvillä mielin voidaan nyt ryhtyä metsästämään kabareelauluja VIMMAN juhlaohjelmaan. Ei ihan simppeli homma muuten.

Jaana vinkkasi uudesta VOICEMANUAL-blogista, johon hän ja kollegansa Antti Annola kokoavat laulutietoutta laaja-alaisesti. Vakuutuin ensivilkaisulla että blogi on oikea lauluharrastajan aarreaitta. Menkää, lukekaa ja tykästykää!

Iskelmähemmo Markus Salo voitti Voice of Finlandin ja hevitykki Jasse Jatala tuli toiseksi. Voi sanoa että sovinnaisin finalisti vei voiton, ehkä odotetustikin. Mutta Markus on kiistatta hyvä genressään. Hänessä on ainesta kiintotähdeksi iskelmätaivaallemme.

Tämän kirjoitti jamatar 27.4.2019

 

 

Maestra – 10 vuotta silkkaa laulamisen iloa!

 

Kaikille avoin juhla pe 26.4.2019 kaupungintalolla

Lauluklubi Maestra juhlii kymmentä toimintavuottaan perjantaina 26.4.2019 klo 18 Kuopion kaupungintalolla musiikin merkeissä. Ohjelmassa on lauluesityksiä, muisteloita ja ennen kaikkea yhteislaulua. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

10 vuotta laulukouluja

Yli 500 laulukoululaista, neljä kuoroa ja yli 40 yhteislaulutilaisuutta. Nämä ovat muutamia lukuja Lauluklubi Maestran toiminnasta kymmenen vuoden ajalta. Kaikki alkoi Avoin laulukoulu –kursseista, joista ensimmäinen starttasi 21.4.2009. – Pidin ensimmäisen laulukouluni Tampereella 2005 osana kuoron uusien laulajien rekrytointia. Silloin ymmärsin, että Suomi on pullollaan ihmisiä, jotka haluaisivat laulaa, mutta eivät tiedä missä ja miten. Näistä lähtökohdista aloitin laulukoulutoiminnan Kuopiossa, kertoo Maestran perustaja Jaana Turunen.

– Koko toimintahistoria on tallessa Maestra-blogissa, sillä muutamaa päivää ennen aloitusta satuin silloin uuden sosiaalisen median koulutukseen. Siitä innostuneena päätin aloittaa blogin. Se oli uusinta uutta silloin! Blogipostaukset aloitti myös Marita Jama, Kuopion kaupunginteatterin entinen dramaturgi ja ensimmäiseen laulukouluun osallistunut, joka jatkaa edelleen sekä laulamista että kirjoittamista viikoittain.

Ydin yhdessä laulamisessa

Maestran toiminnan ydin on laulukoulutuksessa ja yhdessä laulamisessa. Mukaan pääsy ilman aiempaa kokemusta tai koelauluja on ollut monelle tarpeellinen matalan kynnyksen aloituspaikka. Laulukouluista on syntynyt erilaisia ryhmiä ja kuoroja, joista sekakuoro VIMMA on pitkäikäisin juhlien ensi vuonna kymmentä toimintavuottaan. Yhteislauluillat ovat olleet näkyvä osa Maestran toimintaa. Suomalaisten laulut -yhteislaulusarja 2017 tallentui jopa Suomi100-juhlakirjaan. – Toiminnan käynnistyessä tiedettiin vasta vähän laulamisen terveysvaikutuksista eikä silloin ajateltu, että nyt lisätään hyvinvointia ja mielenterveyttä tai että hidastetaan muistisairauksien puhkeamista.

Liikkeelle apurahojen tukemana

Tärkeä sysäys Maestran toiminnan aloittamiseen oli Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahaston ja Pohjois-Savon taidetoiminnan myöntämillä apurahoilla. Niiden avulla laulukoulut saatiin liikkeelle. Vuonna 2015 Jaana Turunen palkittiin paikallisella ja maakunnallisella yksinyrittäjäpalkinnolla. Maestran toimintamallia on esitelty konferensseissa Australiaa myöten.

 

Hienoa ja karheaa

Kuluneen viikon musiikkiantiini kuului perättäisinä päivinä silkinhienoa ja betoninkarheaa:

Torstaina kaupunginteatterilla konsertoi maineikas flamencolaulajatar Carmen Linares esittäen lauluja Federico Garcia Lorcan runoihin. Lorca on lempirunoilijoitani ja flamenco sydämeni musiikkia – sinne siis, Minna-näyttämön katsomoon nauttimaan. En ole koskaan ennen kuullut flamencoa laulettavan pianosäestyksellä. Virtuoosinen mies flyygelin takana lisäsi alkuvoimaiseen lauluun jännittävän kamarimusiikkisävyn. Kerrassaan upeaa! Saman tien usutan menemään teatteriin katsomaan Lorcan näytelmää Bernarda Alban talo, jonka esityksissä kuullaan Linaresin laulua tallenteena. Ja bonuksena perkussiovelho Teho Majamäki yllätysroolissa…

Perjantaina oli Pelle Miljoona Unitedin keikka Maximissa. Vihdoin viimein pääsin näkemään ja kuulemaan Pelleä livenä! Odottamiani Andy McCoyta ja Sami Yaffaa ei triokokoonpanossa ollut, mutta eipä tuo tahtia haitannut. Hienostuneen taideflamencon jälkeen korviini pärähti täydellä volyymilla simppeliä suoranuottista punk-rockia. Setin lopulla kuultiin tietenkin jättihitit Tahdon rakastella sinua ja Moottoritie on kuuma, aina yhtä elinvoimaisesti tulkittuina. Pellessä riittää ytyä eikä hän näytä vanhenevan ollenkaan. Salillinen entisiä nuoria (valtaosin miehiä) palkitsi soittajat rempseillä aplodeilla.

Näinkin vastakkaisista musiikin lajeista voi tykätä kybällä, ainakin kaltaiseni tyylirohmu. Oikeastaan kaikki käy – nykyään jopa operetti, hyvin tehtynä. Jos on tarpeeksi utelias kaivautumaan kunkin musiikinlajin ytimeen, saattaa yllättyä myönteisesti.

The Voice of Finland on loppusuoralla ja semifinaalissa molemmat suosikkini. Plokkasin Joli Malkin ja Roope Palmun heti kättelyssä, ja siitä lähtien jännitin miten pitkään he pysyvät mukana. He ovat saman koutsin (Redin) tiimissä, joten vain toinen voi päästä finaaliin. Molemmat ovat vahvasti läsnäolevia laulajia ilman opittuja pop-maneereja. Minulle käy voittajaksi kumpi vain, mutta toki joku muu finalisti voi kiilata ohi. Kansa päättää, ja siinä painavat mielikuvat ja mieltymykset enemmän kuin ”paremmuus” tai omintakeisuus laulajana. Onpahan kuitenkin minullakin jännitettävää loppukahinoissa!

Tämän kirjoitti jamatar 13.4.2019

 

Muistojen äärellä

”Maestra 10 vuotta” -laulujen harjoittelun aloittaminen tiistaina johdatti väkevästi muistojen äärelle:

Olemassaolonsa aikana VIMMA-kuoro on valmistanut neljä ikimuistoista näyttämökonserttia. KUISKAA MULLE PIHAPUU 2015 oli ensimmäinen ja siksi erityinen. Savolaisen Veikolla ja minulla oli laulujen tekstikatkelmista koostetut puheroolit – jännittävää… Teema liittyi vapaasti parisuhteen eri vaiheisiin. Vuonna 2016 tuli UNIKUVIA, jonka tekstiosuuksissa sain antaa mielikuvitukseni lentää. En enää muista mistä idea tarkalleen syntyi, mutta ajatuksena oli etsiä lauluja toden ja fantasian rajamailta. TULESSA! 2017 sai alkunsa kuorosta tulleesta ehdotuksesta esittää rakkauslauluja. Ei kuitenkaan rakkauslauluja ”yleensä”, vaan tunteen koko kaari syttymisestä täyteen liekkiin ja hiipumiseen. Pieniä dialogeja laulujen väleihin oli todella hauska kirjoittaa.

Ja uusimpana tietenkin LUONNOSSA 2018. Välitekstit olivat katkelmia kotimaisista luontorunoista – mutta ei samoista, joita oli käytetty lauluteksteinä. Sisällöltään tämä ohjelma tuli minulle ehkä läheisimmäksi. Jaana löysi upeita Heikki Sarmannon ja Toni Edelmannin sävellyksiä, joita täydensivät vanhat, monille tutut ja rakkaat luontolaulut. Niitä aikanaan laulettiin kansakoulun laulukirjoista…

Nyt ollaan taas uuden edessä. Teema on päätetty: Kabaree – mitä se sitten käytännössä tuleekaan merkitsemään. Lauluja täytyy haravoida alueelta laajalti, sellaisia joita pystymme esittämään. Kabaree nimittäin on taitolaji ja sen laulut myös vaativammasta päästä. Meidän täytyy edetä taitojemme rajoissa. Haastetta mutta ei yliyltiöpäisyyttä.

Mutta ensin restauroidaan nämä kuusi valittua laulua Maestran juhlalaulajaisiin 26.4. Omia havaintoja: Leijat ”papatuksineen” on keuhkoilleni sama voimankoetus kuin ennenkin. Ei mene ilman ylimääräisiä hengen haukkomisia. Kuiskaa mulle pihapuu on yhä vain uskomattoman hieno ja lämpimiä tunteita herättävä laulu. Rantasi autius on hieno tietenkin, mutta niin läpituttu. Sammakon virsi riemastuttaa edelleen. Jos mun tuttuni tulisi on kirkas ja kulumaton, sen teksti nostaa aina kylmät väreet. Ja se Kallavesj sitten… Keskityn tulkitsemaan sitä, ei maakuntalauluna, vaan kauniina tunnelmakuvana.

Ensi viikolla meitä treenaa tuttu sijaiskapu Riku. Saamme varmasti taas uusia näkö- ja kuulokulmia äänenmuodostukseen ja puhtaaseen yhteissaundiin.

Tämän kirjoitti jamatar 4.4.2019

 

Spirituals = ohi.

VIMMAN spirituaalit on tältä erää ohi ja nuotit pantu nippuun. Sunnuntaina lauloimme Männistön Pyhän Johanneksen kirkossa ja tiistaina Kallaveden kirkossa. Edellisen akustiikka on hyvin kaikuisa, jälkimmäisen hiukan ”inhimillisempi”, mistä pidin enemmän. Yleisöä saimme hyvin molempina iltoina, sunnuntaina suorastaan yllätyspaljon. Tuoton annoimme Yhteisvastuu-keräykseen.

Itselleni nämä esiintymiset olivat fyysinen koettelemus, koska lauloin flunssan jäljiltä puolikuntoisena. En vain halunnut suurin surminkaan jäädä pois näistä, joihin oli valmistauduttu syksystä asti. Tunnin seisominen paikallaan otti voimille, enkä pystynyt hengittämään niin että olisin suoriutunut pitkistä fraaseista ehjästi. Kummankin esityksen jälkeen olin täysin naatti, puhki, kanttuvei. Ehkä ei ollut maailman paras idea tehdä tätä ”ihmiskoetta” omalla kehollani – mutta tehty mikä tehty.

Mielestäni konserteista jälkimmäinen onnistui paremmin, ja varmaan Jaanan voimalliset ilmeilyt myös kirittivät meitä oikeille urille laulujen tulkinnassa. Tästä tuleekin mieleeni harjoitusvideot, jotka saimme ennen konsertteja. Oli hyödyllistä katsoa omaa olemusta, eleitä, ilmeitä, onko ”valot päällä”. Näkyi myös semmoinen hämmästyttävä seikka, että laulaa voi lähes aukomatta suutaan! Se ei kylläkään ole tavoiteltavaa…

Kallaveden konsertissa joku kuvasi pitkällä putkella ja tähtäsi välillä suoraan minuun päin. Tuntui kiusalliselta, sillä kuvaaja ei ollut tuttuni. Muutenkaan minusta näin järeillä vehkeillä ei saisi esityksissä kuvata muut kuin ammattilaiset työssään. Mutta mies ei vaikuttanut lehtikuvaajalta eikä toimittajalta.

Ensi viikolla alkaa valmistautuminen ”Maestra 10 v.” laulajaisiin. Neljät treenit ja lauteille Kaupungintalolla. Laulut ovat vanhoja tuttuja vuosien varrelta, silti niiden entraaminen paraatikuntoon on oma hommansa sekin. Toivon hartaasti että pian pääsen taas laulamaan täysin palkein, kroppa energisenä ja polla kirkkaana.

Mahdammeko saada jatkoa jazz-kursseille? Swing kakkonen oli täyttä asiaa ja rytmien riemua. Nyt kaikki aiheesta kiinnostuneet ja muuten vain urheiluhenkiset pommittamaan toiveilla Jaanaa ja Teijaa. Vedotaan ponnekkaasti!!

Tämän kirjoitti jamatar 27.3.2019